Mietteitä Uittolasta

[Seuralainen]

Olen lehdistöstä seurannut rakennuksen vaiheita ja käsittääkseni nyt ollaan "pattitilanteessa" puretaanko vai ei?
Joillekin uoittovaja on paikkakunnan historiaan kuuluva ja se pitäisi säilyttää, Paavo Issakainen lienee yksi puolestapuhuja.

Kunta on aikoinaan tarjonnut vajaa ja materiaalia vajan kunnostukseen, mutta pursiseuralta ei liene talkoohenkeä löytynyt riittävästi?
Ongelmallisin osa on perustukset joiden korjaus on ammattilaisen työtä. Maalaus ja kattohommat onnistunee talkoovoimin?
Asiasta lienee käyty pursiseurassa paljonkin keskusteluja. Olisiko kuitenkin syytä tarkastella asiaa vielä kerran?
Joku laituripaikka tarvitaan joka tapauksessa ja nyt laituri ja vaja alkavat olla vaarallisessa kunnossa. Rantaparkki lopettanee päättyykö käyttö "lipunnostoon"?

Jos uittovaja on suojelukohde siihen voi hakea korjausavustuksia. Kunta tullee myös vastaan ainakin tarvikekuluissa.
Ainakin metsäfirmat voisivat sponsoroida, onhan uitto kohta katoavaa kansanperinnettä. Osa vajasta voisi olla "uittomuseo".

Löytyisikö pursiseurasta henkilöä joka selvittäisi mitä mahdollisuuksia olisi asian eteenpäin viemiseksi?

Perustusten ja laiturin korjaus. Vajan seinien ja katon korjaus. Maalaus. Lisää laituripaikkoja ja laiturille sähkö.

Yksi tutkittava asia olisi siirtää avantouinti tähän. Tuo pukukoppi ei ole mikään koriste. Olisko Vesileppiksellä uintikäyttöä? Jne...

Rantasalmen kunta satsaa uuteen satamaan. Kuopiossa on rakennettu mahtava satama EU tuella ja pursiseuran "talkoovoimin".
Tämän vajan ja laiturin kunnostus ei tuntuisi olevan mahdoton ponnistus?

[LePS hallitus]

Kiitos viestistä ja mielipiteistä, jotka ovat osittain samat hallituksen piirissä käytyjen keskustelujen kanssa ja käsittääksemme kuntalaisten yleinenkin mielipidekin puoltaa vajan kunnostamista ja säilyttämistä. Lehdistö on tuonut asian vähän kärjistetysti esille eikä pursiseuraa haukkuessaan ole lainkaan kysellyt seuran kantoja ja näkemyksiä asiaan. Toivottavasti luit ajatuksella hallituksen Soisalon Seudussa julkaistun vastineemme.

Tosiasiahan on, että LePS ei tarvitsisi vajaa kokonaisuudessaan toimintansa edellytykseksi. Toki laituripaikka on arvokas ja tarpeellinen, mutta vajasta tarvittaisiin varastotilaksi ehkä 1/3. Talkoohenkeä seurasta kyllä löytyy, mutta rahaa ei niin paljon ja vielä vähemmän taloudellista riskinottohalukkuutta. Vajan korjausten kustannusarvioksi on kunnan viranomaistyönä laskettu n. 43 000 euroa eli kyseessä on merkittävä summa. On syytä muistaa, että seura on tarjoutunut vuosittain ainakin vuodesta 2007 korjaamaan vajaa, jos kunta kustantaa tarvikkeet. Tämä ei ole johtanut kunnan puolelta mihinkään, ilmeisesti asiaa selvitellään edelleen, kuten meille on vastattu!

Kunta on varannut 15 000 e vajan purkamiseen, tosin laskelmasta puuttuu alueen maisemointikustannukset. Koska kunta ei saane purkulupaa vajalle Ely-keskuksen lausunnon takia, se yrittää päästä vajasta eroon budjettiin varatulla summalla. Itse en lähtisi korjauskustannusarviota merkittävästi epäilemään, onhan se tehty asiantuntijoiden toimesta virkavastuulla. Pitäisikö meidän laittaa loput rahoista omasta pussista, olisivatko kaikki jäsenet valmiita osallistumaan rahallisesti vajan kunnostukseen? Epäilen tätä ja lisämaksut voisivat pahimmillaan johtaa jäsenkatoon, kuten joissakin seuroissa on tapahtunut yllättävien lisämaksujen seurauksena. Olemme tarjoutuneet vajan vastaanottamiseen ja kunnostamiseen, mutta emme kunnan sanelemilla kohtuuttomilla ehdoilla. Neuvotteluhalukkuutta ei ehdotuksemme kunnassa herättänyt, se tyrmättiin heti kättelyssä eikä asiasta haluttu keskustella ja kaikki yhteydenotot ovat olleet yksipuolisia ja aina LePS:n aloitteesta.

Merkittävä asia vajan vastaanotossa on myös se, että maapohja ei ole kunnan omistuksessa eikä kunta ole pyynnöstämme huolimatta suostunut selvittämään sitä, onko vajan sijainnille nykypaikallaan saatavissa kirjallinen lupa maapohjan (vesijättömaan) omistajalta. Me emme oikein voi toisen omaisuuden suhteen tälläisiä selvityksiä tai sopimuksia mennä tekemään. Sama koskee tontilla aiemmin sijainnutta, nyt käytöstä poistettua sähköliittymää. Selvityspyyntöihimme ei kunnasta ole vaivaudutta vastamaan sanallakaan.

Olemme kirjallisesti kunnalle ehdottaneet myös vajan käytön monipuolistamista, tämäkään ei ole johtanut mihinkään. Yhteistyössä kunnan kanssa olisimme saaneet asian hoidettua jo 10 vuotta sitten, mutta yhteistyötä on mahdotonta tehdä, jos kunta ei sitä halua.

Seuran hallitus on siis tehnyt mielestämme realistisen ehdotuksen kunnalle vajan vastaanottamisesta, mutta keskusteluhalukkuutta ei tunnu löytyvän tippaakaan. Meidän kaikkien (muiden paitsi kunnan virkamiesten) tahtotila on maisemallisesti ja historiallisesti merkittävän kunnostuskelpoisen rantavajan säilyttäminen. Seura ei kuitenkaan pysty ottamaan pahimmillaan luokkaa 20 000 euron taloudellista riskiä vajan omistajana sen kunnostamiseen. Olemme jättäneet asiasta kunnalle oman realistisen ehdotuksemme, jos se ei johda edes keskusteluun asiasta eikä kysymyksiimme vastata, niin mitä muuta voisimme tehdä?

Pursiseura on tässä asiassa jostain syystä noussut turhan merkittävään rooliin. Olemme tarjoutuneet neuvottelemaan asiasta kunnan kanssa, mutta jos vastapuoli ei halua neuvotella, niin asiassa on mahdotonta edetä. Mielipiteitä ja kannanottoja tulisi ohjata enemmän kunnan virkamiesten ja päättäjien suuntaan, pallo asiasta on nyt heillä. Vajan ja laiturin kunnostaminen ei ole ylivoimainen tehtävä, mutta on kohtuutonta yrittää sälyttää merkittävä osa kustannuksista yksin pursiseuralle. Emme pysty asiaa yksin hoitamaan ja sen takia hommaan tarvitaan myös kunnankin tahtoa ja tukea.

Ari Topström, LePS sihteeri