LePS vastine 19.7.2016:
Lehdistölläkin on vastuunsa
On ilahduttavaa, että paikallislehti Soisalon Seutu on vihdoin tuonut julki lukuisten kuntalaisten esittämän huolen Kalmalahden Uittola-vajan purkusuunnitelmista. Jostain syystä Leppävirran Pursiseuran aiemmat kevättalvella esittämät yhteydenotot kunnan vajan kohtalosta eivät johtaneet asian julkituomiseen. Huolestuttavaa sen sijaan on se, että lehden päätoimittaja kirjoittaa pursiseuran tekemisistä ja tekemättä jättämisestä perustuen muuhun kuin pursiseuran hallituksen viralliseen kantaan ja dokumentoituihin tekemisiin.
Toisin kuin lehdessä12.7.2016 kirjoitettiin, seura on hallituksen pöytäkirjojen mukaan esittänyt toimenpiteitä vajan kunnostamiseksi lähes vuosittain ainakin vuodesta 2007, mahdollisesti jo aiemminkin vajan ollessa vielä kunnostettavissa kevyemmillä toimilla. Neuvotteluja käytiin kunnan edustajien kanssa todellakin myös 2014-15, silläkin kertaa Leppävirran Pursiseuran aloitteesta. Neuvotteluissa ei päästy mihinkään lopputulokseen, koska kunnan kanta seuran korjauspyyntöihin ja talkooaputarjouksiin oli edelleen sama kuin aiempinakin vuosina: asiaa luvattiin selvittää, mutta kunnasta ei sen jälkeen kuulunut mitään. Käsityksemme mukaan kunnan tahtona oli antaa vajan rapistua siihen kuntoon, että se on purettavissa sen huonoon kuntoon perustuen.
Kunta irtisanoi vajan vuokrasopimuksen asiasta sen enempää neuvottelematta alkuvuodesta 2016. Tämän jälkeen Leppävirran Pursiseura on edelleenkin saattanut näkemyksiään vajan kunnostuksesta osin talkootyönä ja vajan käytöstä muihinkin tarkoituksiin kuin pursiseuran tukikohtana useampaan otteeseen sekä kunnan tekniselle toimelle että tekniselle lautakunnalle. Kunta ei siis vajan omistajana ole suostunut osallistumaan millään tavalla vajan kunnostukseen vaikka siihen vuokralaisina olemme tarjonneet useaan otteeseen veloituksetonta talkooapua puhumattakaan seuran ehdotuksesta käytön monipuolistamiseksi vaikkapa talviuintipaikan merkeissä. Vaikka Leppävirran Pursiseura ei tarvitsekaan vajaa kokonaisuudessa oman toimintansa tukikohdaksi, olemme huolestuneita kunnan aikeista vielä toistaiseksi kunnostuskelpoisen ainulaatuisen rantarakennuksen purkuaikeista.
Leppävirran kunnan vuoden 2016 budjetissa on 15 000 euron varaus vajan purkamiseen, tämän lisäksi laiturin kunnostamiseen on arvioitu tarvittavan n. 6 000 euroa. Suurinpiirtein tällä yhteissummalla olisimme olleet valmiit ottamaan vajan vastaan ja huolehtimaan sen kunnostuksesta ja ylläpidosta. Tekninen lautakunta hylkäsi teknisen johtajan ehdotuksesta ehdotuksemme. Purkupäätöstä ei kuitenkaan ole voitu vielä tehdä, koska vajalle ei ole myönnetty purkulupaa ja on epäselvää voidaanko sitä edes myöntää.
Ely-keskuksen edustajat suorittivat tarkastuskäynnin paikan päällä alkuvuodesta Ely-keskukselle 29.2.2016 kunnan toimittaman purkuilmoituksen ja yksittäisen kuntalaisen yhteydenoton perusteella. Ely-keskuksen virallinen lausunto asiasta julkistettiin 26.4.2016. Kannanotto on luettavissa Leppävirran Pursiseuran sivuilta osoitteesta http://www.leps.fi. Vaikka tätä kannanottoa onkin vähätelty eikä sitä ainakaan pöytäkirjojen mukaan ole tuotu esille Leppävirran Teknisen lautakunnan kokouksessa, asiakirjassa on tuotu julki Ely-keskuksen virallinen purkamisen vastainen kanta, joka perustuu maisema- ja kulttuuriperintöarvoihin, rakennus katsotaan myös historiallisesti suojelun arvoiseksi ja arvioidaan kunnoltaan korjauskelpoiseksi.
Episodin viimeisimpänä vaiheena kunta on siis halunnut päästä vajasta eroon tarjoamalla sitä Leppävirran Pursiseuralle. Toisin kuin julkisuudessa on ollut esillä kunta ei tarjonnut rakennuksen lisäksi mainittua 15 000 euroa seuralle vaan tarjoutui korvaamaan tämän summan edestä tarvikehankintoja kuitteja vastaan. Epäselväksi jäi, pystyisimmekö tästä summasta käyttämään osaakaan esim. ulkopuolisten urakoitsijoiden palkkioihin. Kunnassa on viranomaistyönä arvioitu, että vajan kunnostaminen maksaisi 43 000 euroa, joten sanomattakin on selvää, että pieni seura ei voi ottaa riskiä kunnostaa vaja kolmasosalla arvioidusta budjetista. Ylläpidosta kunnostuksen jälkeen olemme valmiita huolehtimaan ja sen rahoittamaan, mutta emme voi rahoittaa ⅔ kunnostuksesta vajaan sadan jäsenen joukolla. Seuramme on yleishyödyllinen yhdistys, jonka toiminnan rahoitus perustuu jäsenmaksuihin emmekä voi jatkossakaan hankkia lisätuloja esimerkiksi vajan tiloja vuokraamalla. Seura on kuitenkin ilmaissut Tekniselle lautakunnalle lähettämässään ehdotuksessa halukkuutensa neuvotella asiasta, jos kunta huolehtii sellaisten korjausten teettämisestä, johon jäsenistömme ammattiosaaminen ei riitä (mm. perustusten korjaaminen n. 6 0000 euroa).
Asiassa on huomattava myös se, että vaja ei sijaitse kunnan omistuksessa olevalla tontilla vaan Takkulan kalastuskunnan vesijättömaalla. Koska vaja on alunperin rakennettu nykyiselle paikalleen ilmeisesti suullisen sopimuksen perusteella, seura onkin neuvottelujen jatkamiseksi edellyttänyt, että kunta selvittää oikeuden vajan pitämiseen nykyisellä paikallaan veloituksetta myös jatkossa. Tähänkään asiaan emme ole toistaiseksi saaneet mitään vastausta.
Vaikka osalla seuramme jäsenistä onkin kookkaitakin matka- ja purjeveneitä, niin varallisuudeltaan jäsenistömme edustaa todennäköisesti kunnan keskiarvoa. Kummallista on, että niin päätoimittaja kuin muutkin veneilyharrastusta sen enempää tuntemattomat pitävät erityisen varakkaana henkilöitä, joilla on kookas vene, mutta sen sijaan hienonkin huvilan omistajaa pidetään aivan tavallisena veronmaksajana. 50 000 euron veneitä ei seurassa ole montaakaan, mutta montako saman arvoisen kesämökin omistajaa kuntalaisista löytyy?
Yhteenvetona toteamme, että nykykunnossaan 15 000 euroa tarvikehankintoihin ei riitä vajan kunnostamiseen sellaiseksi, että se palvelisi Leppävirran maamerkkinä sekä pursiseuran ja mahdollisesti muidenkin tarvitsijoiden tukikohtana vielä pitkälle tulevaisuuteen. Seuralla ei ole mahdollisuutta yksin rahoittaa rakennuksen kunnostamista koska tarvittavalle lisärahoitukselle ei ole mitään mahdollisuutta hankkia tuloja jatkossakaan. Osa kunnostukseen vaadittavista töistä on lisäksi sellaisia, että ne vaativat erityisosaamista/laitteita eivätkä ne siten onnistu seuralaisten talkootyönä.
Seuran puolesta olemme valmiit jatkamaan neuvotteluja vajan säilyttämiseksi vaikkapa Leppävirran Pursiseuran omistuksessa ja olemme tehneet mielestämme rakentavan ehdotuksen asian saattamiseksi myös kuntalaisia palvelevaan lopputulokseen. Pallo on tällä hetkellä kunnan teknisellä toimella ja lautakunnalla.
LePS hallitus